Olen jo pitkään etsinyt citysaappaita. Kumisaappaita, jotka sopivat pukeutumiseeni ja joilla voisin sateisina päivinä mennä kuivasukkaisena töihin. Olen löytänyt yhdet. Ne ovat sirot, niissä on vartta ja mikä parasta – naiselliset korot. Ne ovat väriltään beiget ja muutama on erehtynyt luulemaan niitä tavallisiksi saappaiksi. Niissä on haalistuneen värin lisäksi kuitenkin yksi vika: ne päästävät vettä sisään. Ne soveltuvat siis erinomaisesti kuiviin sadepäiviin.
Valmistajassa ei ole mitään vikaa, sillä kumisaappaani ovat Suomen kuuluisimman kumisaapasvalmistajan mallistoa. Saappaat ovat varmasti pitäneet vettä ostettaessa ja myös muutaman vuosikymmen sen jälkeen. Eivät kuitenkaan enää. Löysin saappaat mummoni kätköistä ja valokuvien perusteella ne on ostettu 70-luvulla. Miksi tällaisia citysaappaita ei valmisteta enää?
Kumisaappaat tulevat säännöllisen toistuvasti muotiin. Yleensä niissä on leveä lesti, tanakka nilkka ja valtava varsiosa. Pohjassa on syvä urakuviointi, joka varmasti pitää pystyssä metsässä tai pellolla. Väreissä löytyy, samoin kuoseissa. Mutta minä en halua mennä metsään tai pellolle, en edes lasten kanssa puistoon. Haluan kävellä kumisaappaissani kaupungin kaduilla, sipsuttaa kuralätäkön yli töihin, teatteriin tai ravintolaan. Haluan näyttää tyylikkäältä ja naiselliselta, säilyttää tyylini kokonaisena myös sadepäivänä. En halua löntystellä ja lonksotella, vaan pitää ryhtini ja siron askeleeni erityisesti juuri harmaana päivänä.
Kukat, pallot ja tekstit ovat kyllä kivoja ja piristäviä, mutta sopivat parhaiten kurahousujen kanssa ja lastentarhan tädille. Ne eivät sovi kumppaniksi hillittyjen asujeni kanssa. Ja minkälaisen laukun yhdistän näihin kumisaappaisiin? Muovikassinko?
Erehdyin kerran kysymään kenkäkaupassa myyjältä olisiko heillä korollista kumisaapasta. Myyjä alkoi nauraa. Hänestä se oli huvittava kysymys. Minusta paljon huvittavampaa on, että moni pilaa sateisena päivänä nahkakenkänsä, koska kumisaappaista ei löydy cityversiota.
Kaupoista löytyvät kumisaappaat muistuttavat ajoista, jolloin työpäivä tehtiin mutaisella pellolla. Päivistä, jolloin lehmät käytiin lypsämässä ennen varsinaisia askareita. Päivistä, jolloin käveltiin metsäpoluilla käärmeiden seassa ja jolloin saappaisiin tuli kylminä päivinä mahtua kahdet villasukat sisään. Eivätkö kumppareiden valmistajat ole havainneet, että olemme muuttaneet kaupunkeihin? Että emme enää tee peltotöitä? Että asfaltti pitää?
Jatkan citysaappaiden etsimistä ja lätäköiden väistelyä.
Helsinki in Style 